Muilla mailla / Unknown lands

Australialainen puu, jonka taustalla pieni ihminen.
Australian tree and in the background a small human.

Jotkut sanovat, että ihminen lähtee ulkomaille paetakseen itseään, mutta omalla kohdallani en tätä allekirjoita. Itselläni sytykkeenä oli pikemminkin puhdas elämänjano. Jos jotain pakenin niin ehkä samankaltaisuutta sekä pitkää pimeyttä ja kylmyyttä. Joskus mietin, miksi en pyrkinyt matkaan jo aiemmin, vaikka tiettyjä kotimaan ihmisiä toki alati kaipaan ja tiedän ettei Pohjolan aika pysähtynyt siihen hetkeen jona lähdimme. Kodin käsitekin on muuttanut muotoaan, koti on nyt kiinni ihmisessä niin kuin kalsiumkarbonaattikuori kotilossa ;)

Kuplasta ulos astumisen parhaita puolia on paitsi muihin maailman kansalaisiin, myös itseensä tutustuminen. Aistit ovat avoinna ja erottuu joukosta samalla kun hukkuu siihen. Totutut jutut eivät pädekään ja suomalaisesta tulee muukalainen. Ei ole aiemmissa rooleissaan ja tulee helpommin kokeilleeksi uusia asioita ja ajatuksia. Ehkä se sittenkin on itseään pakenemista – positiivisella tavalla.

PS. Eräs ystäväni palasi juuri huikealta vuoden kestäneeltä maailman matkalta, jota hän kuvailee blogissaan.

Some people say that we go abroad to escape ourselves. I don't necessarily agree. I left more because of a pure thirst for life. If it was any kind of escaping, it was running away from the similarity, darkness and coldness. Sometimes I wonder why I did not go already earlier, even if there is a constant absence of longing certain people and knowing that the time did not stop in Finland at the time we took off. The concept of home has now deformed, to be something attached to our skins as the calcium carbonate shell to a snail ;)

The best things about stepping out of the bubble is not only to get to know other people in this world but also to get to know yourself. The senses are more open and at the same time you stand out and get lost in the group. A Finn becomes a stranger. You are not in your old roles and it's easier to try out new things and ideas. Perhaps it is, after all, self-escape - in a positive way.

PS. My friend just got back from a wonderful year-long trip around the world which she has been describing in her blog (it's in Finnish, but the images are universal:).